Me ollaan erityisherkkiä kaikki, kun oikein silmiin katsotaan.

Uusi trendikäs vaiva on erityisherkkyys. Moni julkkis on tunnustautunut erityisherkäksi. Mikäpäs siinä, on aina hyvä, kun oppii tuntemaan itsensä ja omat voimavaransa, mutta jotenkin kaikenlaisten piirteiden ja ominaisuuksien luokittelu on myös ärsyttävää ja sairaannuttavaa. Ikään kuin ihmisen pitäisi olla piirteetön ja neutraali. Kaikki ominaisuudet, vai pitäisikö sanoa omituisuudet, jotka tekevät meistä meitä, ainutlaatuisia yksilöitä, tulkitaan virheiksi, joista meidät tulisi parantaa. Täydellinen ihminen olisi vailla näitä heikkouksia ja personoivia piirteitä.

Kyllä minäkin tunnistan itsessäni erityisherkkiä piirteitä. En pidä kovista äänistä, enkä ihmispaljoudesta. Messuille en lähde, siellä on liikaa ihmisiä. Ja Stockmannille en lähde, kun on Hullut päivät. Sosiaaliset tilanteet stressaavat, vaikka en olekaan ujo. Olen tunnollinen, mikä myös on tyypillinen piirre ertyisherkälle. Mutta silti ajattelen mieluummin että olen vain sellainen ihminen. Monet ovat. Toiset ovat toisenlaisia. Ei siihen diagnoosia tarvita. Tarvitaan vain itsensä hyväksyntää. Olen suvakki itseni ja toivottavasti myös muiden suhteen. Suvaitsen itseni epätäydellisenä. Ja sinut myös!

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s