Unia

Olen viime aikoina nähnyt pelottavia unia. Ei ne silloin unessa tunnu pelottavilta, mutta jälkeen päin analysoidessa kyllä.

Näen harvoin unia, joita muistaisin, mutta nyt on parin viikon aikana näkynyt näitä, jotka selvästi tuntuvat varoittavan jostakin, ennakoivan jotakin dramaattista. Ajattelin, että en kertoisi kenellekään, mutta ehkä paras kuitenkin kirjoittaa tänne ylös – kaiken varalta.

Kaikki kolme unta sijoittuvat Saarijärvelle, sinne mistä olen kotoisin, ja missä olen lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt.

Ensimmäinen uni oli ”kamalin”. Siinä kuljin kävellen Konttikorpi nimisestä paikasta lapsuudenkotia kohti. Konttikorpi on isäni lapsuudenkoti, ja sijaitsee yli parikymmentä kilometriä meiltä. Olin kaiken lisäksi valinnut pidemmän reitin, tulin Lanneveden kautta.

Maisemat olivat upeat. Jäin niitä välillä ihailemaan ja ottamaan kuvia. Yhtäkkiä havahduin siihen että kello oli kolme yöllä. Ajattelin, että en kyllä millään taida jaksaa kotiin asti. Tai jaksaisin jos ei olisi niin myöhä.

Mieleeni tuli että Summassaaressa saattaisi olla vielä ihmisiä paikalla, ja voisin saada heiltä kyydin kotiin. Summassaari oli Rantasipi-hotelli, jonka discossa tuli nuorena bailattua.

Kävelin Summassaareen ja siellä olikin täysi härdelli päällä. Jäin eteisaulaan seisoskelemaan, ja yhtäkkiä huomasin että siinähän oli edesmennyt veljeni Pasi! Puuvillainen ruutupaita päällä. Pasi oli tullut hakemaan minua! Olin ilahtunut ja ihmeissäni. Pälpätin innostuneena että olipa hyvä kun tulit hakemaan, että en olisi kyllä enää jaksanut, tai olisin, jos ei olisi niin myöhä. Pasi tuhahteli vaivaantuneena niin kuin hänellä oli tapana. Menin kyytiin takapenkille, Pasi ajoi.

Seuraavassa unessa olin Räsäniemi-nimisessä paikassa. Isäni omisti sen ja nykyisin se on vanhimman veljeni käytössä vapaa-ajanasuntona. Olin unessa Räsäniemen yläkerrassa ja katselin tulvaa, joka tuli koko ajan lähemmäs ja lähemmäs. Lopulta tulvavesi virtasi talon alakerran läpi. Ihailin hienoja pyörteitä ja virtauksia.

Viime yönä näin unen, missä ajoin autolla kohti isovanhempieni taloa. Sen nimi oli Ylennys, ja se oli hyvin pieni mökki, vain noin 30 neliötä. Ylennystä ei enää ole, se on purettu. Se sijaitsi hassusti, melkein yksi nurkka tiellä. Pappa oli sen itse rakentanut, kun edellinen koti oli palanut. Pappa oli ammatiltaan muurari.

Unessa ajoin tietä, joka kulki Ylennyksen ohi. Kuulin oman autoni takaa jonkun tööttäävän torvea. Ihmettelin, että mitä se oikein tööttää? Mistä se varoittaa? Samassa huomasin että tie oli kadonnut. Se oli loppunut. Siinä missä ennen oli ollut tie, kasvoi nyt nurmikko ja pensaita ja kukkia. Yritin väistää niitä. Heräsin.

Outoa että kaikki unet sijoittuvat tuttuihin paikkoihin Saarijärvelle. Tie loppuu, tulva huuhtoo, Pasi tulee hakemaan.

Pelottavaa, ahdistavaa. Mistä on kysymys? Tuleeko vielä uusia unia. En tykkää näistä.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s