Kuka on Miss Suomi?

19.pvä syyskuuta on valittu uusi Miss Suomi. Hän on Viivi Altonen. Tiesittekö? Minulta tämä tapahtuma on mennyt ohi. Niin kuin jo monena vuonna. Taisin tipahtaa kärryiltä vuoden 2001 jälkeen. Silloin missiksi valittiin Heidi Willman, hänet vielä muistan ja tunnistan. Heidin jälkeiset missit ovat minulle tuntemattomia.

Pikku tyttönä missikisat olivat vuoden kohokohta. Prinsessaleikin vastine todellisessa elämässä. Missit olivat ihania, kauniita, ja pikku-Minna leikkasi heistä tehtyjä paperinukkeja naapurin Marjon kanssa Apu-lehdistä. Oli Seija Paakkolaa ja Armi Aavikkoa. Armi oli ihanin.

Joskus kylän Sokoksessa oli muotinäytös ja pääesiintyjänä joku missi. Saattoi olla jo mennyttä vuosikertaa, mutta ei se mitään, missi kuin missi. Sinne piti mennä, ei niinkään vaatteita katsomaan, mutta sitä missiä.

Nykyisin missikisat on vähän niin kuin Eskimo-puikko. Siitä ei tiedä, mitä ajatella. Onko oikein laittaa naiset kauneusjärjestykseen? Onko se sovinistista, alistavaa, mitä se on? En tiedä. Joskus se on ollut nuorelle naiselle keino päästä elämässä eteen päin tai edes alkuun. Joistakin misseistä on kehittynyt käsitteitä, isoja persoonia kuten Riitta Väisäsestä, Tanja Vienosesta tuli peräti ministeri! Tanja Vienosella oli muuten legendaarinen hääpuku. Siihen oli ympätty kaikki mahdollinen, jopa aurinkovarjo.

Kautta aikojen missikisojen perimmäistä tarkoitusta on yritetty värittää paremmaksi. Kun kanditaateilta kysytään, miksi he haluavat missiksi, syyt ovat ylevät: ajaa hyviä asioita, lasten oikeuksia, eläinten kaltoinkohtelun ehkäisemistä, maailman rauhaa. Nykyisinkin kilpailun sanotaan olevan ”paljon enemmän kuin kauneuskilpailu”. Enpä tiedä, ehkä parempi olisi tunnustaa tosiasiat: tässä kilpaillaan siitä, kuka on kaunein piste.

Mutta onhan missikisat vähän ”last decade”. Jäänne menneisyydestä. Ei enää varsinaisesti mikään sulka hattuun. Sosiaalinen media on muuttanut asioita. Nyt nuori – nainen tai mies – voi päästä sen avulla alkuun esimerkiksi tubettajana. Pikkutytöt eivät enää ahtaudu Sokoksen muotinäytöslavan eteen, nyt he asettautuvat kännykkänsä ääreen seuraamaan someprinsessan kuulumisia. Someprinsessa voi päivittää kuulumisensa suoraan katsojalle, väliin ei tarvita missikeisari Makusta, eikä Seiska-päivää.

Ehkäpä tähän asiaan ei tarvitse ottaa kantaa. Jos missikisat on aikansa elänyt instituutio, se kuihtuu itsestään pois. Tilalle tulee muuta. Tai on jo tullut. Pikkutyttöjen prinsessaunelmat kuitenkin jatkuvat. Prinsessat vain ovat erilaisia kuin ennen. Mutta kuitenkin vaalenpunaisia. Ja ihania.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s