Kaikenlaista sitä on

Katsoin HBO:lta elokuvan nimeltä Driving miss Daisy, kokemus oli virkistävä ja ajatuksia herättävä. Elokuvan valmistumisvuosi on 1989, ja se kuvaa 50-luvun alkupuolen syvää etelää Amerikassa. Tapahtumat sijoittuvat Georgian-osavaltioon.

Elämänmeno on nykynäkökulmasta katsoen avoimen rasistista, mutta Martin Luther Kingin ajatukset ovat vähitellen muuttamassa toimintatapoja. Mustat ovat kuitenkin yhä palvelijan roolissa; keittiöapulaisina, siivoojina, puutarhureina, tehdastyöläisinä.

Elokuvassa juutalaisen perheen vanhalla rouvalle palkataan musta, vanha mies autonkuljettajaksi, koska rouvan ajotaito alkaa olla vähän niin ja näin. Kun autonkuljettaja tulee työpaikkahaastatteluun, hän sanoo työskentelevänsä mielellään juutalaiselle, hänen mielestään juutalaiset eivät ole ollenkaan niin ahneita kuin sanotaan. ”Nice that you think like that”, toteaa autonkuljettajaa palkkaava mies.

Yhdessä kohtauksessa vanha rouva ja autonkuljettaja lähtevät sukulaisen syntymäpäiville naapuriosavaltioon, ja poliisi tulee tarkastamaan ajokortin ja rekisteriotteen. Kun matka jatkuu, poliisi toteaa kollegalleen: ”Vanha neekeri ja vanha, juutalainen – siinäpä vasta surullinen näky”.

Vuodet vierivät, kipinöiden alkanut yhteiselo jatkuu sopuisasti. Luottamus on syntynyt, ja kiintymys. Nainen ottaa vanhaa, mustaa miestä kädestä ja sanoo: ”Sinä olet minun paras ystäväni”.

Tätä elokuvaa ei ehkä enää tehtäisi. Sitä pidettäisiin asenteellisena ja rasistisena, asetelmaltaan vanhakantaisena. Vaikka juuri tuollainen maailma oli siihen aikaan. Täynnä ennakkoluuloja ja asenteita, eikä edes kovin piilotettuja sellaisia. Välillä elokuvaa katsoessa säpsähtää vuorosanoja, ei noin voi sanoa, ei noin enää sanota. Silti elokuvan lopputulema, sen sanoma, on antirasistinen, siltoja rakentava, positiivinen ja hyvä.

Tämän päivän Hesarissa (18.3.2021) pääkirjoitussivulla toimittaja muistelee kolumnissaan saunareissua natsin kanssa joskus muutama vuosikymmen sitten. Kuinka kohtaaminen sujui hyvin ja asiallisesti, ja hän vain ajattelin kotiin mennessään että kaikenlaista. Ja kuinka enää sellainen ei olisi mahdollista.

Minulla on vähän samankaltainen muisto. Menimme kerran 90-luvulla itsenäisyyspäiväjuhlalounaalle kutsuttuna hienoon ravintolaan. Jossakin vaiheessa kemuja katselin ympärille ja tajusin, että osa porukasta oli natsismiin vinksallaan. Heidän isänmaallisuutensa oli överin puolella, päät kiilsivät kaljut paljaina, mielipiteet olivat outoja. Ei siinä mitään, kekkerit lusittiin sovussa ja hauskaakin oli, mutta tunnelma oli vähän sama kuin Hesarin saunojalla, että enpä olisi noista uskonut, että kaikenlaista sitä on, seuraavaa kertaa ei tullut. Puolin ja toisin tajuttiin ajatusmaailmojen erilaisuus. Että ihan samaa leikkiä ei leikitty. Silloin on paras vaihtaa hiekkalaatikkoa.

Nykyajalta toivoisi samaa leppoisampaa suhtautumista asioihin. Viime päivinä mediassa on koohkattu erään alfauroksen kommenteista hänen tipahdettuaan realitysarjassa johtajanpalliltaan ja jouduttuaan maitojunalla kotiin. Tippuminen meni miehellä tunteisiin, ja hän lausui kommentteja, jotka voidaan tulkita epäasiallisiksi ja sovinistisiksi. Silti. Pitääkö siitä somesota nostaa ja iso yhteiskunnallinen keskustelu herättää? Eikö riittäisi vain toteamus, että kaikenlaisia urpoja sitä on, elämä jatkuisi. Jokainen järkevä katsoja ymmärtää että mies mokasi. Se on tarpeeksi noloa rangaistukseksi jo sinällään. Ei siinä enää tappouhkauksia tarvita.

Sitä paitsi realitysarjat ovat viihdyttävää katsottavaa juuri tämän takia. Kun ihmiset väsyvät, pettyvät tai heiltä menee hermot, he eivät hallitse käyttäytymistään ja puheitaan. Niitä siistin ulkokuoren repeämisiä me sohvaperunat kotisohvillamme janoamme. Ilman noloja tilanteita, siistittynä ja siivottuna asiattomuuksista näissä ohjelmissa olisi hyvin vähän katsottavaa.

Eikö niin, että kotisohvalla me voimme tuntea omaa paremmuuttamme ja ylemmyyttämme, kun näemme jonkun töppäävän. Puhuvan asioita, joita tulee katumaan, käyttäytyvän nolosti. Nautimme siitä, miten sivistyneitä me itse olemme.

Se on kuulkaa noloa se.

Kaikenlaista sitä on.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s