Puuaukko

Olen aina ollut syksyihminen, kunnes viime keväänä löysin kevään. En ole varma vieläkään, ”voittaako” kevät syksyn, mutta lähellä on.

Juuri tämä aika, kun linnut laulavat, käki kukkuu ja vihreä on vaaleaa ja monensävyistä, tämä on paras! Aamut alkavat aikaisin ja päivät päättyvät myöhään. Ja vihreä. Se taitaa olla uusi lempivärini.

Kylläpä tammi pihapiirissä kukoistaa! Viime keväänä sen viereltä kaadettiin samankokoinen vaahtera, ja nyt tammella on tilaa levittää oksansa. Siitä on tulossa pihan kuningatar. En tiedä, paljonko sillä on ikää, rungon ympärys on 83 senttimetriä, kävin äsken mittaamassa. Se on hoikempi kuin minä, minun ympärysmittani on 90.

Toivottavasti tammi elää vielä satoja vuosia. Ainakin pidempään kuin minä. Ehkä minun tuhkani ripotellaan sen juurelle joskus, mikä ettei. Vaikka hautausmaiden tunnelma on hieno, onhan se sellaista kivien palvontaa. Mieluummin ehkä kuitenkin puun juurella.

Olen tehnyt risusavottaa eli katkonut pieniä pihlajan ja koivun taimia pihapiirin laitamilta. Niitä tulee joka kevät ja metsikkö pusikkoituu ellei niitä katkota pois. Tuntuu että niitä on joka kevät enemmän tai sitten voimia on vähemmän.

Joskus kun pihasta kaataa pois puun – niin kuin sen vaahteran tammen vierestä – kestää hetken ennen kuin silmä tottuu uuteen maisemaan. Maisemaan jää kaadetun kohdalle tyhjä kohta. Silmä ei ole tottunut näkemään siinä tyhjää. Menee oma aikansa että uusi maisema alkaa taas näyttää tutulta ja oikealta.

Samalla tavalla käy kun joku kuolee. Tuntuu niin kuin ihmiskunnassa olisi aukko siinä kohtaa. Yhden ihmisen energiat ovat poissa yhteisestä energiasta. Menee aikansa ennen kuin ihmisen jättämä aukko täyttyy. Joidenkin aukko on isompi täytettäväksi.

Tällä viikolla kuoli mainosvaikuttaja Ami Hasan. Olin hänen firmassaan töissä silloin kun jäin äitiyslomalle, ja lopulta haiduin pois kokonaan alalta. Olimme syntyneet samana päivänä, eri vuosina tosin. Mielessä on välähtänyt tällä viikolla useaan otteeseen hän. Tuntuu että ison puun kokoinen aukko syntyi ihmiskunnan energiaan tällä viikolla.

Ps. Greenpeace kerää nimiä adressiin Suomen luonnonmetsien suojelemiseksi. Allekirjoitin adressin eilen, se löytyy Greenpeacen sivuilta. Olen katsonut huolissani varsinkin Etelä-Suomen metsien katoamista. Hieno luonnonmetsä hävisi ihan omasta lähipiiristä kymmenisen vuotta sitten, ja vieläkin asia surettaa. Metsää on, mutta aitoja, rauhassa kasvaneita vanhoja metsiä on enää vähän jäljellä. Ne pitää suojella. Linkki adressiin:

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s