Suojeluspyhimys rottia ja hiiriä vastaan

Viime talvi taisi olla varsinainen hiirien ja myyrien luksustalvi, tai sitten ei, ehkä kaikki olikin päin vastoin ja siksi ne niin sankoin joukoin hakeutuivat sisään, minne vain pääsivät. Mökiltä löytyi useampi raato ja talon kellarista viisi.

Viimeisimmät kolme piiloon jäänyttä mies poisti vasta äskettäin. Keksin imuroida kellarin ja siellä nurkassa kiilui jotain. Pakenin oitis paikalta. Pelkäsin että siellä on kiiluvasilmäinen, elävä rotta. Kuollut metsähiiri se vain oli, mutta oudosti sen silmät kiiluivat pimeässä nurkassa.

Nyt tiivistän kellarin ovenpielen karmit. Luulen että hiirien reitti kellariin on kulkenut kynnyksen ali. Kynnyslauta on hapertunut ja sen alta on pienet olennot päässeet sisään. Hiiri menee uskomattoman pienestä reiästä.

Sattumalta lehteä lukiessani törmäsin tietoon että on olemassa ehta suojeluspyhimys hiiriä ja rottia vastaan, Pyhä Kakukylla. Hattulan kirkon sakariston seinään on maalattu tämän kuva. Siinä vaaleakutrisen naisen helmoja pitkin kiipeää siimahännät. Mieleen juolahti, että minäpä maalaan kanssa kellarin seinään sen Pyhän Kakukyllan kuvan! Siitäpä saavat hiiret sitten tuta! Toki korjaan sen kynnyksenkin. En nyt sentään niin taikauskoinen ole, että uskoisin itsepiirustamani pyhimyksen kuvan yksin auttavan asiassa. Mutta Herra auttaa niitä jotka itse itseään auttavat, vai miten se sanonta menikään…

Pitäisi oikeastaan käydä ihan paikan päällä Hattulassa ihmettelemässä seinämaalausta. Näistä Hattulan kirkon seinämaalauksien tekijöistä on kirjoitettu fiktiivinen kirja; Anneli Kannon Rottien pyhimys. Ehkäpä luen sen kesän aikana.

Vanhojen kirkkojen seinämaalaukset ovat kyllä mystisiä ja hienoja. Nehän ovat peräisin ajalta ennen uskonpuhdistusta ja siksi niissä kuvataan pyhimyksiä ynnä muuta mikä ei varsinaisesti ev.lut.iin kuuluu. Ja siksi niitä uskonpuhdistuksen innossa maalattiin myös peittoon. Onneksi paljon seinämaalauksia on säilynyt ja niitä on myös restauroitu. Nyt niitä osataan arvostaa.

Eräitä hienoimpia näkemiäni seinämaalauksia on Inkoon ja Taivassalon kirkoissa. Inkoon kirkossa on seinämaalaus nimieltä Kuolemantanssi. Se on peräisin 1500-luvulta ja saanut innoituksensa silloin piinanneesta epidemiasta Mustasta Surmasta. Kuvassa luurankomainen kuolema johdattaa kaikkien säätyjen edustajat kohti kuolemaa.

Taivassalon kirkossa on myös runsaat, koristeelliset seinämaalaukset. Täytyy joskus pistäytyä paikalla niin että joku niistä tietävä voi kertoa lisätietoja. Mutta kannattaa poiketa vanhoihin keskiaikaisiin kivikirkkoihin ympäri ämpäri Suomenmaata. Niiden tunnelma on hieno. Harmi vain että seurakuntien köyhtyessä monella kirkolla on onglema pitää kirkkojaan auki. Niitä ei voi jättää auki vapaasti ihmisten tulla ja mennä, paikalla pitää olla joku ilkivallan takia. Rahan puutteessa kirkkojen aukioloa on jouduttu vähentämään, ja muun muassa nämä seinäaarteet jäävät monelta paikkakunnalla pistäytyvältä tai ohikulkevalta kokematta.

Mutta mutkia matkaan kannattaa tehdä. Hattulaan nyt ainakin.

Normaali

Yksi kommentti artikkeliin ”Suojeluspyhimys rottia ja hiiriä vastaan

  1. Turun Maarian kirkossa tulee ihmisen käydä ja katsoa tarkasti kaikki seinien maalaukset, jokaisen erikseen. Ei ole sellaista muualla. Ja Kannon kirja on kirjoitettu historian perusfaktoja sekoitellen , siinä on paljon täysin päin seiniä ja vinksin vonksin. Taustatyöt tekemättä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s