blogipostaus

5.1.2023

Tänään on merkkipäivä. Seurustelumme alkoi 5.tammikuuta vuonna 1990 eli kolmekymmentäkolme vuotta sitten. Tapasimme ravintola Kaarle XII:sta, mikä oli suosittu paikka silloin. Tai voi se olla nykyäänkin, en tiedä. Mutta siihen aikaan Kalleen oli pitkät jonot ja jonon ohi pääsi, jos tuikkasi rahaa ovimiehelle pois lähtiessä tai oli kuuluisuus.

Ovimies Antti oli varsinainen vallankäyttäjä, ja tarina kertoo mitä hurjempia juttuja siitä, kuinka varakkaaksi mies oli tullutkaan näillä pimeästi tienatuilla ovirahoilla. Kävin säännöllisesti Kallessa, koska paras ystäväni oli ihastunut valtameripurjehtia Wiikeriin, joka nähtiin silloin tällöin kyseisessä ravintolassa. Minulla, 23-vuotiaalla, ei ollut haku päällä. Ei ollut tarve vakiintua, tarkoitus oli vain nauttia nuoruudesta ja Helsingin yöelämästä hissukaisella pikkupaikkakunnalla kasvamisen jälkeen. Mutta niin siinä sitten kävi. Tärkeä palikka koko loppuelämän kannalta tuli lukkoon lyödyksi.

Tuntuu ihmeelliseltä. Saman aikaan siltä kuin tuosta kaikesta olisi ihan älyttömän kauan ja toisaalta siltä kuin se olisi eilen. On tapahtunut niin paljon ja monenlaista. Ja ihmisenähän on tietenkin kasvanut 23-vuotiaasta aika paljon! Onkohan minussa mitään jäljellä siitä Minnasta?

Elimme pitkään kahdestaan. Aluksi emme halunneet lasta, työ ja ura olivat tärkeämpiä. Sitten kun olisimme halunneet lapsen, emme sitä saaneet. Meni siis kauan ennen kuin meistä tuli lapsiperhe. Mutta hyvä niin. Saimme keskittyä rauhassa työhön. Sitten perheeseen. Nyt emme tiedä mihin keskittyä. Olemme jälleen uuden aikakauden edessä. Poika on armeijassa ja me olemme jälleen kahden. Mielenkiintoista nähdä, mitä tuleman pitää. Olemme aika energisiä ihmisiä. Vai olemmeko sittenkin laiskoja. Vai molempia. Tavallaan voisi olla kiehtovaa aloittaa kokonaan uusi ura. Ainakaan me emme ole niitä joiden elämän sisällöksi riittää golf tai matkustaminen, eikä lapsenlapsia todennäköisesti ole näköpiirissä pitkään, pitkään aikaan. Tässä on nyt sellaiset ”välivuodet” käsillä.

Tuntuu kahtalaiselta, toisaalta siltä että olisi hyvä kohta elämässä vähentää kaikkea, yrittää päästä eroon asioista jotka vievät energiaa ja keskittyä vähempään. Toisaalta tuntuu ihan päinvastaiselta; siltä että juuri nyt pitäisi paina kaasu pohjaan, nyt kun vielä voi.

Toisaalta tässä on viime vuosina saanut kantapään kautta oppia siitä että terveys ei ole itsestäänselvyys. Ja miten voimattomaksi ja mihinkään kykenemättömäksi ihminen sairaana itsensä tunteekaan! Mutta eihän sitä voi jäädä seuraavaa sairaushaastetta odottamaan. Eteenpäin vaan, mummot lumessa!

(Tähän pieni välihuomautus: kilpirauhasen liikatoiminta on tällä hetkellä hyvässä tilassa ja hoidossa. Seuraava kontrollikäynti tammikuun lopulla ja sitä ennen labrat. Allergiatkin on suht. hyvässä tilanteessa. Ei kutita, paitsi silmiä, johtuu ehkä myös joulukuusesta, joka yhä edelleen on olohuoneessa ja silmien kuivumisesta. Ja saan kyllä urtikariakohtauksen, jos altistan itseni isoille lämpötilanvaihdoille, se on hieman kiusallista ja elämää rajoittavaa, mutta sekään ei lääkityksen ansiosta enää kutita, tulee vain ihoreaktio.)

Ehkä käperrymme molemmat omille sohville läppärit sylissä kirjoittamaan. Teemme välillä pienen päiväkävelyn ja ihastelemme lähiluontoa, pistäydymme kahvilassa. Näinkin tästä toissa yönä enneunta. Unessa kävelin Helsingin Korkeavuorenkatua keskustasta etelään. Jostain syystä minulla oli päällä sellainen pitkä, röyhelöinen epookkimekko. Itse asiassa kaikki muutkin olivat pukeutuneet kuin naamiaisiin. Menin kahvilaan ja siellä oli aivan ihana kakku! Unessa kutsuin sitä tiramisuksi, mutta ei se sitä ulkonäöllisesti ollut, siinä oli eri värisiä kerroksia, pinkkiä, marenkia, ym. Kakkupalaa jonottaessa mietin, ostaisinko yksi vai kaksi palaa? Päätin ostaa yhden. Se olisi kuitenkin niin iso että siitä riittäisi meille molemmille, niin ajattelin ennen kun heräsin.

Advertisement
Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s