Vuoden vaihtuessa lähdetään harrastamaan. Kuntosalit ja jumpat täyttyvät. Minäkin päätin aloittaa uuden harrastuksen, vaikkakaan en liikunnallista. Ostin ryijypaketin.
Harkitsin asiaa pitkään, syksystä saakka. Arvelutti. Olen luonteeltani nopea ja lyhytjänteinen, olisiko ryijyn ompeleminen liian pitkäpiimäistä puuhaa luonteelleni? Toisaalta olin täysin kyllästynyt kutomiseen. Villapaitoja alkoi olla liikaa.
Lisäksi mietitytti ryijypaketin hinta, ne ovat varsin arvokkaita. Malli, jonka valitsin ”Kotipiha”, on pieni (70 x 80 cm), mutta hinta suuri, 471€. Mitä jos siitä ei tulekaan mitään ja rahat menevät hukkaan?
Eilen tarvikepaketti saapui postiin. Aloitin saman tien ryijyn ompelun. Luin ohjeet. En heti sisäistänyt kaikkea lukemaani, ja aloitin ryijyn ompelun alimmalta riviltä. Ei oikein onnistunut, loimilanka lähti purkautumaan, solmutkaan eivät meinanneet onnistua. Luin ohjeet uudestaan ja katsoin pari Youtube-videota. Tarkoitus oli jättää pohjakangasta alareunasta vapaaksi. Ompelu lähti sujumaan. En olisi millään malttanut lopettaa. Illalla nukkumaan mennessä ajattelin, onpa ihanaa, huomenna voin tehdä ryijyä koko päivän! Olen löytänyt uuden lempiharrastuksen!
Ryijyn ompelu on rauhoittavaa – se on juuri sitä mitä minä tarvitsen. Meditatiivista. Ja helppoa! Nyt puikot lentävät nurkkaan, tästedes ryijyjä! Jos ryijy onnistuu, tarkoitus on tehdä siitä iso tyyny. Valitsen taustakankaaksi jokin ryijyn väreihin sopivan kankaan ja vien ompelijalle, joka voi tehdä siitä ison tyynyn.
Äitini teki monta ryijyä, vieläpä varsin isoja. Nyt ymmärrän, miten valtavan iso työ niissä on ollut! Minulla ei ole tarkkaa muistikuvaa missä ja milloin äiti ryijyjä ompeli. Oliko niin että hän teki ne kaikki ennen minun syntymääni? Niin sen on täytynyt olla. Joka tapauksessa meillä oli lapsuudenkodin seinällä monta äidin ompelemaa ryijyä, kunnes hän rupesi maalaamaan öljyväritauluja – silloin minä olin jo olemassa – ja seinät alkoivat täyttyä tauluilla. Äiti oli kyllä parempi ryijyntekijä kuin taulumaalari, ja siinä suhteessa omena on ihan puun juurella!
Olen myös ilmoittautunut kankaanpainantakurssille. Kurssi on lyhyt, pari kertaa + viikonloppu, ja menen sinne tietty agenda mielessäni: kuvio, joka muodostuu minun ja miehen nimikirjaimista. Haluan tehdä mökille pöytäliinan, missä esiintyy tämä kirjainkuvio. On mukava kun opistoissa on tarjolla tällaisia pieniä lyhytkursseja. Ei tarvitse sitoutua koko lukukauden kestäviin aikatauluihin. Ainoa pitkä kurssi tälle keväälle on kirjoituskurssi, sitä jatkan edelleen, mutta se on vain joka toinen viikko, joten tahti on varsin rauhallinen.
Pitääkin lopettaa. Ryijy odottaa tekijäänsä. Mukavaa päivää uusien ja vanhojen harrastusten parissa!
Mrs Middleage 
Katsoin Kotipiha-ryijyn kuvan netistä. Se näyttää aivan Mrs Middleagen tyyliin sopivalta. Olen itse tehnyt vain pari ihan pientä ryijyä tähdelangoista. Se on rauhallista ja meditatiivista puuhastelua, vähän kuin ison palapelin kokoamista. Vie täysin mukanaan, mutta samalla jättää tilaa omille ajatuksillekin. Nautinnollisia hetkiä!
Olen aivan ryijyntekohurmoksessa! Tuskin maltan syödä eli tähän tulee laihdutuskuuri kaupan päälle 😉😁