Lauri Tähkän kanssa kynttiläostoksilla

Eilen oli perjantai ja 13.pvä ja sattui todella hämmentävä tapaus, joka sai ajatusmaailmani horjahtelemaan koko loppupäiväksi.

Olin menossa illaksi töihin, ja työmatkan varrella sijaitsee Sacrum-kauppa. Sieltä saa parhaat mahdolliset kynttilät. Sellaisia kunnon vanhanajan pölkkykynttilöitä, eri mittaisina ja paksuisina. Näitä Sacrumin kynttilöitä käytetään esimerkiksi kirkoissa. Ajattelin poiketa ostamaan kotiin muutaman joulun ajaksi. Sataprosenttisesta steariinista tehdyt kynttilät palavat kauan, ja ovat siten hintansa väärtejä.

Ovessa oli lappu: ”Käytä meillä asioidessasi maskia”. Se ei ollut mikään pyyntö tai toive, voisitko, ole hyvä, vaan suora käsky. Niinpä ryhdyin kaivamaan kassistani maskia, maskipussukka oli tietenkin alimaisena kassissa työvaatteiden ja eväiden alla.

Kun olin viimein saanut maskin kasvoille, menin sisään. Siinä vaiheessa huomasin, että perässäni kauppaan asteli kolme henkilöä ilman maskeja. Ajattelin, että ehkä minä olin edellä kulkiessani peittänyt kyltin, ja siksi he eivät olleet sitä huomanneet, ja siten on tavallaan minun vika, että heillä ei ole maskia. Niinpä huomautin asiasta. Sanoin että ovessa on kyltti, missä sanotaan että täällä täytyy käyttää maskia.

Samalla, kun sen sanoin, huomasin kenelle puhuin: Lauri Tähkälle. Lauri Tähkähän se siinä oli seurueineen, kaikki ilman maskeja. Tähkän vastaus oli yllättävä. Hän sanoi, että THL ei ole määrännyt maskipakkoa, niinpä hän ei maskia käytä, ja että ”kyllä näillekin varmasti raha kelpaa”.

Hyvä että en purskahtanut itkuun. Vielä piipitin, että en minäkään näistä pidä, maskit aiheuttavat minulle atoopikkona ihottumaa kasvoihin, mutta pidän silti.

Olen suuri Lauri Tähkä fani. Käynyt monta kertaa hänen konserteissaan, kaiketi kolme kertaa Savoy-teatterissa, ostanut Lauri Tähkä signeeraamat pikkuhousut tuliaiseksi Arjalle. Hänen lavasesiintymisensä on energinen, ja onhan häntä kuuntelemisen lisäksi myös erittäin kiva katsoa. Komea mies.

Olen saanut – tai omassa päässäni luonut – hänestä mielikuvan kivana, reiluna ja rehtinä tyyppinä. Nyt hän oli siinä edessäni lähempänä kuin turvaetäisyydet sallivat samalla kynttilähyllyllä, ja hän oli arrogantti, itsekäs ja ylimielinen, muista piittaamaton, röyhkeä. Ja komea.

Voihan olla, että hänellä oli huono päivä. Ehkä uusien biisien tekeminen ei ollut mennyt ihan vihkoon tai muuta. Silti sitä ajattelee, että erityisesti julkisuuden ihmiset olisivat tarkkoja siitä, minkälaisen mielikuvan itsestään kaupungilla kulkiessaan antavat. Ja maskittomuus – silloin kun niiden käyttöön oikein erikseen käsketään – on julkeaa ja osoittaa kylmää piittaamattomuutta muista, eikä rakenna positiivista mielikuvaa.

Kyllä harmitti. Harmitti se, että olin ylipäätään huomauttanut maskittomuudesta. En varmasti olisi sitä tehnyt, ellei minulla olisi ollut epäilys siitä, että olen itse ollut syypää siihen tukkimalla näkyvyyden kylttiin. Ja toiseksi harmitti se, että mielikuva idolistani ropisi. En tiedä, kumpi enemmän ja mitä muuta, mutta olin vähän upset koko illan.

Mutta nyt on hyvät kynttilät, niin Lauri Tähkällä kuin mrs Middleagella. Saapi joulu ja hyvä mieli tulla.

Että minä olen motkottanut Lauri Tähkälle, ihan kuin jollekin pahaiselle kakaralle! Onpa tosi kukkahattutäti olo. Seuraavaksi varmasti törmään itseensä Sauli Niinistöön ja rupean häntä ojentamaan jostakin.

Kotona pohdin että olisi kyllä pitänyt pyytää nimmari siihen omaan maskiin muistoksi tästä episodista. Tai kynttilään! Toisaalta sitten en raaskisi polttaa sitä ikinä.

Normaali