On hyvä fiilis. Tästä tulee hyvä vuosi. Kun miettiin edellistä, se oli hajoittamisen vuosi. Tänä vuonna jälleenrakennelmat valmistuvat, kaikki korjautuu.
Remonttipoika tuli juuri töihin, pojan huone valmistunee tällä viikolla. Vihdoinkin saamme kaikki paikoilleen ja ennalleen, korjattuna ja entistä ehompana. Viime kesäkuusta asti kaikki on ollut rempallaan, silloin vesivahinko nro 1 alkoi, syyskuussa paljastui toinen. Nyt kaikki on korjattu.
Tulin juuri terveyskeskuksesta. Varasin ajan loppuvuodesta, olisiko ollut peräti marraskuun lopulla. Olo oli ollut pitkään alavireinen, ajattelin että apua on ryhdyttävä hakemaan. Jonot ovat vain niin pitkät, että vaivat ehtivät parantua, ennen kuin pääsee lääkäriin.
Tästä tuli mieleen ex-lanko, joka on lääkärinä Dextrassa. Hän sanoi että peli on menetetty, jos mummo ehtii istua. Tarkoitti sitä että mummolle pitäisi saada tehdyksi diagnoosi ja hoitosuunnitelma ennen kuin ehtii edes istahtaa, muuten episodista tulee endless.
Taidan kuulua jo mummokategoriaan. Minulla on vaivoja jonotuslistaksi asti. Vähäisempiä ei ehdi/viitsi valitella vastaanotolla, että kiireellisemmät ehditään hoitaa. Niinpä, kun masennus helpotti, ja aika oli buukattu, päätin kuitenkin mennä lääkärin vastaanotolle, vaivajonossa seuraavan ongelman kanssa. Omat rakenteet alapäässä alkavat hajota. On niitä jo kertaalleen korjattukin, kymmenen vuotta sitten. Sain nyt lähetteen operaatioon. Ihan mahtavaa! Tulee nämäkin asiat kuntoon, kodin ja kropan rakenteet korjautuvat!
Mökkiremppakin pitäisi valmistua kevään aikana. Saadaan vihdoin sisälle suihku ja uudet kuistitilat. Ja jätevesijärjestelmät lainmukaisiksi. Nekin rakenteet korjautuvat.
Olen elämäni aikana keksinyt kaksi aforismia (olisipa hienoa saada keksityksi lisää) ja niistä toinen on: ”Elämä rikkoo, kuolema korjaa”. Mietin nyt tuota aforismia ja tätä asioiden korjaantumisen teemavuotta. Minulle läheisen kummitädin elämä saattaa tässä mielessä korjaantua hyvin pian. Valmiit saavat lähteä. Hän on valmis. Vanha, viisas nainen.
Toivon että itsekin joskus täyttäisin tuon määritelmän. Kunpa minustakin voisi jonakin päivänä sanoa saman.
Nyt olen vasta vanheneva, viisasteleva nainen.
Mrs Middleage 