Terveyskeskuslääkäri Muhamed arveli että tuskinpa kuolen, eikä ole syöpä. Eikä muutenkaan mitään hätää. Katseltiin näytöltä erilaisia kakkamalleja, valitsin papanat ja lörön. Muhammed paineli vatsaa, kuunteli sydänäänet ja keuhkot, kyseli. Sanoi että ehkä kannattaisi taas urtikariasta huolimatta harrastaa korkeasykkeistä liikuntaa, ja todennäköisesti painonnousu johtuu kilpirauhasesta ja sen lääkityksestä.
Olin lähtenyt Muhamedin luo hyvissä ajoin, ajattelin samalla katsella kesäistä kaupunkia ja näyteikkunoita. Kävin vanhojen tavaroiden kaupassa, missä on vaikka mitä kiinnostavaa, mutta hinnat ovat älyvapaat. 120€ vanhasta rottinkituolista, jonka käsinoja heiluu. 75 € vanha puinen laatikko. Poikkesin vaatekaupassa, siellä oli ihania mekkoja, pastellisävyisiä frillamekkoja, mutta ajattelin että tuskinpa tässä nyt kannattaa mekkoa ostaa, jos on syöpä ja kuolen, menee mekko hukkaan.
Paluumatkalla kävelin tien toista puolta iloisemmissa tunnelmissa. Jätin frillamekon ostamatta, mutta kadun tällä puolen oli Vuokon liike ja oviaukosta huomasin että putiikin perälle oli pystytetty Ale-rekki. Päätin poiketa. Ostin Vuokko-halatin, jonka sisään mahtuu kaikki kiloni nyt ja tulevaisuudessa forever. Lisäksi mekon väri sopii parvekeelle, maastoudun sinne kukkien taakse huomaamattomaksi möykyksi.
Pongasin matkalta myös lymfahoitoihin erikoistuneen liikkeen. Universumi oli kuullut ajatukseni. Olin miettinyt että voisin mennä lymfaan. Olen käynyt joskus kosmetologilla kasvojen lymfahoidossa ja sen vaikutukset ovat olleet kerrassaan ihmeitätekevät. Mielessä oli käväissyt että ehkä kokovartalolymfa voisi olla paikallaan, lähtisi nesteet kiertämään ja olo kevenisi. Ja nyt, siinä se oli, sairaanhoitajan lymfahoitovastaanotto. Soitin oitis, oli lomalla ja Porissa, mutta sovittiin että elokuussa aloitetaan.
Kotona ystävä oli jättänyt Tiede-lehden luettavaksi. Siinä minulle sopiva artikkeli: Keski-iän keskivartalo. Näin pallomaha pienenee. Keitin kahvit ja menin parvekkeelle lukemaan. Ehkäpä heti aamulla – ennen kuin helle tekee olon tukalaksi – noudatan Muhamedin neuvoa ja kokeilen juosta aamulenkkini. Sitten onkin vuorossa mammografia, osa 2, ultaäänitutkimus. Luin saatekirjeen uudelleen. Kolme sadasta kutsutaan uusintatutkimuksiin, uusintatutkimuksissa neljä viidestä on puhtaita, viidesosalla syöpä. Pari viikkoa menee tuloksien saamisessa. Terveysjännitystä piisaa siis jatkossakin!
ps. Muhamed oli muuten oikein hyvän oloinen lääkäri, vaikka ei minulle kuolemantuomiota antanutkaan. Mielestäni hän kuunteli minua, teki osuvia kysymyksiä, oli perehtynyt aiempiin käynteihini ja olemassa oleviin lääkityksiini ja otti huoleni tosissaan. Terveyskeskuksessa oli umpihiljaista. Siellä ei ollut näkynyt ketään missään.
Mrs Middleage 