Uudissanat

Asiat muuttuvat ilmiöksi, kun niiltä kuvaamaan keksitään sana.

Tämän päivän (14.8.) Hesarissa on artikkeli tylsistymisestä. Sanaa ”boredom” – tylsyys – käytti Charles Dickens kirjassaan Kolea talo vuonna 1853. Tämän päivän ilmiö on boreout, vastakohta burnoutille. Ihminen, joka tylsistyy työssään.

Ihminen tasapainoilee tylsyyden ja uupumuksen välillä. On elämänvaiheita, joihin kasautuu liikaa asioita ja toisia, vastakkaisia vaiheita, tylsiä ja ehkä yksinäisiäkin. Olemme myös ihmisinä erilaisia. Toiset kaipaavat elämäänsä paljon sisältöä, nauttivat kiireestä, toiset stressaantuvat helpommin, kaipaavat suvantoja. Heidän kalenterinsa on täysi jos päivässä on yksi merkintä. Tai viikossa.

Itse olen jälkimmäinen. Väsyn helposti sosiaalisissa tilanteissa, vaikka tulenkin hyvin toimeen ihmisten kanssa enkä ole ujo. Kartan mielelläni paikkoja, joissa on paljon ihmisiä ja hälinää. Messut ovat pahin mahdollinen paikka! Tai Stockmannin Hullut päivät. Ja isot kesätapahtumat tai konsertit. Olen pienten tapahtumien ystävä. Ja reunapaikkojen. Lähden liikkeelle mielelläni sesongin ulkopuolella. Parasta aikaa kotimaan matkailulle on muuten elokuun loppu, kun koulut ovat alkaneet. Matkailukohteiden kannattaisi panostaa eläkeläisryhmiin elokuun lopussa.

Olemme myös kotona ottaneet käyttöön uudissanoja huumorimielessä. Kun retkahdamme sohvalle suoratoistopalvelujen pariin tai päiväunille, toteamme olevamme erittäin kuormittuneita. Jos ryhdyn siivoamaan, kun toinen katsoo urheilua, maalitan. Boredomiin en ole vielä sairastunut. Tylsää minulla ei yleensä ole.