blogipostaus

Sade, vihdoin!

Enpä muista aiemmin olleeni yhtä ilahtunut vesisateesta kuin tänä aamuna herättyäni. Sade oli pientä ja vaatimatonta, vähän niin kuin luonto olisi satanut anteeksi pyydellen. Anteeksi kun en ole aiemmin satanut. Säätiedotuksen mukaan isommat sateen putoavat maan keskivaiheille, mieluusti olisin ottanut oikein sellaisen vanhanaikaisen kunnon vesisateen tänne lounaaseen. Maankamara näyttää ruskealta ja kuivalta, pihan lehtipuissa näkyy kuivaneita oksia. Rantahiekka polttaa jalkojen alla, kallio on kuuma. Nyt sateen jälkeen luonto on hiljentynyt nauttimaan virvoituksesta ja saamastaan elinvoimasta.

Eilen etsin nokkosia. En löytänyt. Miten voi olla totta että pihalla ei ole nokkosia, niitähän on aina kaikkialla! Olisin tarvinnut nokkosia luonnonmukaiseen torjunta-aineeseen. Nokkosvesi tuhoaa ökkömönkijäiset.

Minulla on kaksi lehtikaalin taimea ja kun kävin niistä taittamassa lehtiä aamusmoothieen, huomasin lehtien alapinnalla keltaisia pisteitä. Saakeli, jotakin otuksia! Lehtikaalisato on vaarassa. Kun en löytänyt nokkosia, pyyhin keltaiset pisteet pois talouspaperilla, jonka olin kostuttanut ruokaöljyllä. Käsittelyn jälkeen ruiskutin lehdille vettä. En tiedä, toimiiko, mutta periksi en nyt anna. Tuoreet lehtikaalin lehdet toimivat myös salaatissa. Ne eivät ole sellaisia kovia niin kuin kaupassa myytävä lehtikaali. Olisi tietenkin mainiota, jos lehtikaalia tulisi niin paljon että voisin sitä jopa pakastaa talveksi pirtelöitä varten, mutta epäilen. Taitaa käydä niin että syön sen sitä mukaan kun kasvi kasvaa.

Laitan pirtelöön lehtikaalin lisäksi mangoa (olen pakastanut sitä säilykkeestä), limen mehua, joskus kurkkua tai pinaattia, avokadoa, pakastetut tyrnimarjat sopivat loistavasti, nesteeksi vain vettä. Pirtelöön voi laittaa melkein mitä vain. Salaatinlehtiäkin olen sinne tunkenut. Sitten loraus Camelina-öljyä. Lääkäri suositteli sitä alentamaan kolesterolia. Tykkään kun lääkäri suosittelee tällaisia juttuja, ettei aina ratkaisuna ole vain ne lääkkeet.

Nyt sadetta tulee lisää! Niin että ropisee. Ihanaa! Ryhdyn leipomaan sämpylöitä. Ruuaksi paistan ahvenia ja keitän uusia perunoita. Poika pääsee tänään armeijasta lomalle. Lämmitän paljun valmiiksi. Tästä tulee hyvä juhannus!

Ps. Läksin käymään vessassa. Eläimetkin näyttivät lähteneen iloitsemaan sateesta. Törmäsin leikkisään oravaan ja maailman pienimpään rupikonnaan! Rupikonnat ovat ihania. Enkä muista, milloin olisin viimeksi sellaisen nähnyt. Long live rupikonna!

Normaali

Jätä kommentti